Tee elämäsi sijoitus

Huippukorko sijoituksellesi

Matka tässä ajassa voi kestää noin 70 vuotta tai parhaimmillaan 80 vuotta, jolloin voimme elää kohtuullista ja vireää elämää. Haaveilemme nuorina voivamme kouluttautua hyvin tai lähteä varhain työhön. Koulutuksen valitsemme sen mukaan olemmeko saaneet kutsumuksen jollekin alalle tai vain hetken mielijohteesta. Myös vallitsevat trendit ja markkinoiden tarpeet vaikuttavat opiskeluvalintoihin.

Työhön on tavoitteemme päästä, ei niinkään joutua. Työ on tärkeä osa elämämme matkaa. Työ tarjoaa toimeentulon ja selviytymismahdollisuudet tälle elämän matkalle. Työn kautta meille kertyy eläkekertymä tulevia eläkepäiviä varten. Yhteiskunnallinen järjestelmämme takaa työvuosina kerättyjen varojen käytön loppuvuosinamme. Elämme pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa yksilön elämän turvatekijät on varmistettu.

Joskus meille tarjotaan erilaisia vapaaehtoisia eläkesijoituksia tai työnantaja saattaa tarjota firman osakkeita erilaisin järjestelyin omistukseesi. Näillä erilaisilla järjestelyillä on tavoite saada sinut kiinnostumaan erilaisista sijoituksista, joista voi saada lisäetuisuutta jossain elämän vaiheessa. Voipa niissä olla vaikka sijoitustoiminnan alkukipinäkin.
Kaikki, mitä kirjoitin edellä, on kokemusperäistä tietoa. Elämäni matkaa on kestänyt yli 70 vuotta ja työelämää ehdin maistella melkein 50 vuotta. Opiskeluja lähes 20 vuotta, josta yli puolet työn ohessa. Nokian osakkeita oli joskus "jonkinmoinen läjä", mutta niille varoille tuli omakotirakennusprojektissa parempaa käyttöä. Pieni eläkesijoitus minulla on ollut, mutta siitä saatava pieni eläkkeen lisä päättyi lokakuun alussa 2012. Kaikkiaan ei siis mitään ylimääräistä rahassa kylpemistä eläkevuosina, vaan normaali työeläke, joka takaa perustoimeentulon.

Euroopan rahatilanne on sen suuntainen, että sijoitustoiminalle ei näytä olevan kovin tukevaa pohjaa.
Toisaalta isot pääomat ovat sijoittuneet jonnekin ja ne pyrkivät "imuroimaan" niiltä rahat, jotka alkavat kiinnostumaan erilaisista sijoitustoiminnan muodoista. Suuri pääoma imee pienet rahavirrat itseensä ja näin tämä maallinen laki täyttyy; "rikas rikastuu ja köyhä köyhtyy".

 

Miten sijoittaisin, että saisin huippukoron?


Kun synnymme tänne maailmaan, meillä ei ole mukanamme mitään. Kun kuolemme täältä pois, emme saa täältä mitään mukaamme. Nämä tosiasiat meidän on syytä pitää mielessämme kaiken elämämme ajan. Tämän perusteella voikin todeta, että tässä ajassa meidän materialistisella sijoituksella ei olekaan mitään väliä, se on siis hyödytön, koska emme tiedä elinpäiviemme määrää.
Sen sijaan hengellisellä sijoituksella on väliä, sillä tämän elämän jälkeen meitä odottaa iankaikkisuus.

Jos sijoitamme taivaaseen, meillä on tiedossa korkea korko!

 


Jeesus opettaa:

Luukas 12:16-59
16. Ja hän esitti heille vertauksen:
"Oli rikas mies, joka sai maastaan hyvän sadon. 17. Hän mietti itsekseen: 'Mitä tekisin? Minun satoni ei mahdu enää mihinkään.' 18. Hän päätti: 'Minäpä teen näin: puran aittani ja rakennan isommat niiden sijaan. Niihin minä kerään koko satoni ja kaiken muun, mitä omistan.

19. Sitten sanon itselleni: Kelpaa sinun elää! Sinulla on kaikkea hyvää varastossa moneksi vuodeksi. Lepää nyt, syö, juo ja nauti elämästä!'

20. Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut - kenelle se joutuu?'


21. "Näin käy sen, joka kerää rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta Jumalan luona."


22. Jumalan huolenpito


Jeesus sanoi opetuslapsilleen:

"Sen tähden minä sanon teille: älkää kantako huolta hengestänne, siitä mitä söisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte.
23. Onhan henki enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet. 24. Katsokaa korppeja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, ei niillä ole vajaa eikä varastoa, ja silti Jumala ruokkii ne. Kuinka paljon arvokkaampia te olettekaan kuin linnut! 25. Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa? 26. Jos siis näinkään vähäinen asia ei ole teidän vallassanne, mitä te muusta huolehditte?
27. "Katsokaa kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Minä sanon teille: ei edes Salomo kaikessa loistossaan ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. 28. Kun Jumala tuolla tavoin pukee ruohon, joka tänään kasvaa kedolla ja huomenna joutuu uuniin, niin paljon ennemmin hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!

29. "Älkää siitä murehtiko, mitä söisitte tai joisitte. Älkää sitä etsikö.

30. Tätä kaikkea maailman ihmiset tavoittelevat; teidän Isänne tietää kyllä, että te sitä tarvitsette.

31. Etsikää hänen valtakuntaansa, niin te saatte myös kaiken tämän.

32. "Älä pelkää, pieni laumani. Teidän Isänne on päättänyt antaa teille valtakunnan.
33. "Myykää, mitä teillä on, ja antakaa köyhille. Hankkikaa kukkarot, jotka eivät tyhjene, kootkaa taivaisiin aarre, joka ei ehdy. Siellä ei varas pääse siihen käsiksi eikä koi tee tuhojaan. 34. Missä on aarteenne, siellä on myös sydämenne.

35. Isäntäänsä odottava palvelija

"Pitäkää vaatteenne vyötettyinä ja lamppunne palamassa. 36. Olkaa niin kuin palvelijat, jotka odottavat isäntäänsä häistä valmiina heti avaamaan oven, kun hän tulee ja kolkuttaa. 37. Autuaita ne palvelijat, jotka heidän herransa palatessaan tapaa valvomasta! Totisesti: hän vyöttäytyy, kutsuu heidät pöytään ja jää itse palvelemaan heitä. 38. Autuaita nuo palvelijat, jos hän tapaa heidät näin valvomasta, tulipa hän ennen sydänyötä tai sen jälkeen!(1)

39. "Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, minä yön tuntina varas tulee, hän ei antaisi murtautua taloonsa.

40. Olkaa tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista."


41. Pietari sanoi: "Herra, tarkoitatko näillä vertauksilla kaikkia vai ainoastaan meitä?"
42. Herra vastasi:
"Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja, sellainen jonka isäntä asettaa huolehtimaan palvelusväestään ja jakamaan vilja-annokset ajallaan? 43. Autuas se palvelija, jonka hänen isäntänsä palatessaan tapaa näin tekemästä! 44. Totisesti: hänen hoitoonsa isäntä uskoo koko omaisuutensa.

45. "Palvelija saattaa kuitenkin ajatella: 'Isäntä ei tule vielä pitkään aikaan!' Niin hän alkaa piestä palvelijoita ja palvelustyttöjä, syödä ja juoda ja juopotella.
46. Mutta päivänä, jota tuo palvelija ei arvaa, hetkenä, jota hän ei tiedä, hänen isäntänsä tulee ja hakkaa hänet kuoliaaksi, ja niin palvelija saa saman kohtalon kuin epäuskoiset.

47. "Jos palvelija tietää, mitä hänen isäntänsä tahtoo, mutta ei varaudu siihen eikä toimi hänen tahtonsa mukaan, hän saa monta raipaniskua. 48. Jos taas palvelija tietämättään tekee sellaista, mistä rangaistaan raipoin, hän pääsee vähillä iskuilla. Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan, ja jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan.

49. Ei rauhaa, vaan riitaa
"Tulta minä olen tullut tuomaan maan päälle - ja kuinka toivonkaan, että se jo olisi syttynyt!


50. Mutta minut on kasteella kastettava - ja missä ahdistuksessa olenkaan, ennen kuin olen sen läpi käynyt!
51. Luuletteko, että olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? En suinkaan, vaan riitaa!

52. Tästedes saman perheen jäsenet ovat eri puolta: viidestä on kolme kahta, kaksi kolmea vastaan.
53. Isä joutuu vastakkain poikansa kanssa, poika isänsä, äiti tyttärensä ja tytär äitinsä, anoppi miniänsä ja miniä anoppinsa kanssa."

54. Ajan merkit

Jeesus sanoi sitten kansalle:
"Kun te näette pilven nousevan lännestä, sanotte heti: 'Tulee sade', ja niin tuleekin. 55. Tai kun tuulee etelästä, te sanotte: 'Tulee helle', ja niin tulee.
56. Te tekopyhät! Maan ja taivaan ilmiöt te kyllä osaatte tulkita, kuinka sitten ette tätä aikaa?
57. "Miksi te ette jo itse ratkaise, mikä on oikein? 58. Kun olet vastapuolesi kanssa menossa oikeuteen, tee matkalla kaikkesi, että pääsisit sovintoon hänen kanssaan. Muuten hän raahaa sinut tuomarin eteen, ja tuomari luovuttaa sinut vartijalle, joka panee sinut vankilaan.

59. Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä lanttia myöten."


Selitykset edellä kirjoitettuun Raamatun paikkaan:

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Luuk. 12:16-59)

16.On selvää, että Jeesus puhuu tässä kansalle (heille). Vertaus kuvaa, miten lyhyt elämä on eikä rikkaus voi sitä pidentää. Tärkeintä on olla rikas Jumalassa. Menestys ja rikkaus maailmassa saattavat olla suurempi koettelemus kuin vastoinkäymiset ja köyhyys. Rikkaan miehen nimeä ei ilmoiteta. Tällaisten rikkaiden nimi ei ole sen arvoinen, että se kannattaisi mainita. Jeesus ei tahtonut sanoa, että on väärin olla rikas. Aabraham oli rikas, mutta samalla hurskas.
17.Hänen sydämensä ajatukset eivät olleet salassa häneltä, joka näkee sisimpäämme. Hän ei ajatellut: mitä minun pitäisi tehdä, vaan: mitä minä teen? Mies muistutti osaksi Naabalia (1 Sam 25:11), ja hän olisi hyvin voinut olla samanniminenkin, sillä Naabal merkitsee 'mieletön, hullu'.

18.Mies käytti huomattavan usein sanaa "minä". Hän oli hyvin itsekäs.

19.Hän puhui monista vuosista, mutta se olikin hänen viimeinen päivänsä.
Hän teki siis laskuvirheen ajan arvioinnissa.
Toinen kohtalokas erehdys oli, kun hän tarjosi sielulle ruumiin ravintoa.
Hän eli täysin ristiriidassa Snl 27:1:ssä olevaan sanaan: »Älä huomispäivästä kersku.»

20.Jumala pysäytti hänet, ja se oli hänen suunnitelmiensa järkyttävä päätös. Jumala ei ollut saanut hänen ajatuksissaan vähääkään sijaa, mutta häntä rikas mies ei voinut ajaa pois. Vanhurskaalta ja jumalaapelkäävältä ei vaadita sielua, sillä hän luovuttaa itse sielunsa Jumalalle. Mies oli mieletön, koska hän ei ottanut huomioon muuta kuin sen, minkä hän näki ja sillä hetkellä omisti.

21.Itselleen eläminen on suurin virhe, minkä ihminen voi tehdä.


Tässä kuvataan sitä onnetonta loppua, joka kohtaa kaikkia hengellisesti kuolleita. He kokoavat vain itselleen, eikä heille jää mitään, kun lähdön hetki tulee. Aarteiden kokoaminen Jumalaa ajattelematta on väärään rikkauteen luottamista. Rikkauden vaara ei ole omistaminen sinänsä, vaan se, että kokoaa vain itselleen ja on itsekeskeinen, vrt. Matt 6:19.

22.Nyt Jeesus puhui jälleen opetuslapsilleen ja korosti, että heidän pitäisi kääntää ajatuksensa pois maallisista ja luottaa Isän kaikkivaltiuteen. Elämä on kaikesta huolimatta Jumalan lahja.
23.Jumala, joka on Luoja ja elämän antaja, huolehtii myös siitä, mitä elatukseen tarvitaan, sekä ruoasta että vaatteista. Elämä on itse asiassa suurin lahja, ja se, joka on antanut suurimman, pitää kyllä huolen vähäisemmistäkin asioista.

24.Meidän tehtävämme ei ole istuutua odottamaan, että Jumala antaisi meille kaiken valmiina ja ruokkisi meitä kuin lintuja. Ne eivät kylvä eivätkä leikkaa, eivätkä ne osaisikaan. Mutta vaikka Jumala ruokkii ne, se ei tarkoita, että hän ojentaisi valmiin ruoan niiden suuhun. Ne ovat päinvastoin jatkuvasti liikkeellä kokoamassa ruokaansa. Me kylvämme, leikkaamme ja kokoamme viljaa aittoihin, ja meidän tuleekin tehdä, mitä voimme. "Aitta (apothêkê", »apteekki»), sanalla on laajempi merkitys kuin käännöksestä ilmenee. Se voi tarkoittaa millaista varastohuonetta hyvänsä. Ehkäpä mies ei ollut vain maanviljelijä, vaan myös kauppias. Mutta mitä rikkaammaksi hän tuli, sitä enemmän hän tahtoi saada lisää.
Kaarnetta eli korppia ei mainita muualla Ut:ssa, mutta Ps 147:9:n mukaan kaarneen poikasetkin saavat ruokansa, kun Jumala huolehtii niistä, vaikka kaarneita pidetäänkin saastaisina lintuina (3 Moos 11:15). Sana "katselkaa" on hyvin painokas. Tulee tarkoin panna merkille, mitä linnuille tapahtuu. Kaarneitten tiedon puute oli niiden siunaus, mutta rikkaan miehen tietämättömyys koitui hänelle kiroukseksi. Hän joutui kadotetuksi kaikesta vaivannäöstään ja huolehtimisestaan huolimatta, kun taas linnut pysyvät elossa ilman työtä ja huolia.

25.Suurimmallakaan huolehtimisellamme emme pääse rajoituksistamme. Sen tähden murehtimisestamme ei ole vähääkään hyötyä. Kyynärä on sormenpäiden ja kyynärpään välinen etäisyys.
26.Hän, joka antaa kasvun ja on lahjoittanut meille elämän, auttaa myös muissa tarpeissamme. Sen sijaan ihmisen, joka ei voi vähäisintäkään, ei pidä ajatella suuria. Vaikka kuinka murehtisimme emme kykene siihenkään, mikä Jumalalle on mitä helpointa. Miksi siis murehtia sitä, mikä on täysin Jumalan käsissä ja mistä hän on aina pitänyt huolen?

27.Eläinkunnasta Jeesus siirtyy nyt kasvimaailmaan.


Kukkien loisto kertoo, että Jumala tahtoo luoda ympärillemme kauneutta.
28.Polttopuusta oli Palestiinassa puutetta, ja sen tähden ruohoa käytettiin usein polttoaineena. "Uuni (klibanos)" oli valmistettu savesta ja se oli pohjasta leveämpi kuin päältä.

29.Ei ole tarkoitus, ettemme saisi huolehtia mistään.
Jeesus korostaa tässä, ettemme saa murehtia näistä asioista.
Tämä ei ole vain hyvä neuvo, vaan käsky.
Huolestuneisuus rasittaa ihmistä ja tekee hänestä mihinkään kykenemättömän.


30.Pakanat eivät tunne Jumalan varjelevaa huolenpitoa. Jotka sen tuntevat, tietävät, että ei ole syytä olla huolissaan. Opetuslasten tuli elää arkipäivän turhien huolten yläpuolella, koska heillä oli Isä, joka huolehtii heistä kaikkina aikoina ja kaikissa olosuhteissa. Hän on kaikkitietävä, kaikkivaltias ja täynnä rakkautta lapsiaan kohtaan. Hän toimii aina rakkautensa mukaisesti.
31.Jumala pitää huolen omistaan, mutta hänen lastensa tulee rakastaa ja totella häntä sekä luottaa häneen.
Jumalan valtakunnan tulee määrätä heidän elämänvaellustaan.
Heidän on käännyttävä kielteisestä myönteiseen ajattelutapaan.
Salomo on hyvä esimerkki henkilöstä, joka sai paljon enemmän kuin oli pyytänyt, 1 Kun 3:11-13. Ks. myös 1 Tim 4:8.
32.Vaikka uskovia ei olekaan monia, heillä ei ole mitään pelättävää. Mitä avuttomampi lapsi on, sitä enemmän vanhemmat hänestä huolehtivat. Jeesus käytti tässä oikeastaan kolmea eri kuvaa puhuessaan Jumalan huolenpidosta ja vallasta: Paimen, Isä, Kuningas. Jumala antaa valtakunnan sille, joka sitä etsii, ja sen ohessa kaiken muun, mitä elämässä voidaan tarvita 0.31).

33.Kehotuksen sisältö on, etteivät rikkaat laiminlöisi antaa köyhille ja keksisi tekaistuja syitä kitsautensa puolustamiseksi.
Ihmisen tulee käyttää omaisuuttaan toisten auttamiseksi.

Antaminen ei hyödytä vain saajaa, vaan myös antajaa, joka siten vapautuu ahneudestaan ja rakkaudestaan rahaan.
»Olkoot ... ne, jotka ostavat, niinkuin eivät saisi omanansa pitää», 1 Kor 7:30. "Kukkaro (ballantia" sanasta "ballè", 'heittää'), paikka, johon rahat »heitettiin».

34."Aarre" vaikuttaa ajatuksiin ja suunnitelmiin ja siitä tulee kaiken keskipiste. Jos se on maallinen, mieli maallistuu. Kysymys ei niinkään ole siitä, mikä aarre on, vaan siitä, missä se on. Sydämen tulee olla kiintynyt ainoaan tarpeelliseen. Ks. Matt 6:24. Raamatun kielenkäytössä "sydän" edustaa yleensä persoonallisuuden keskusta.

35.Tässä painotetaan sanaa "teidän". Tehkööt muut mitä tahansa, mutta teidän täytyy olla valmiit.

Tämä on vertaus kymmenestä neitsyestä tiivistetyssä muodossa (Matt 25:1-13). Siihen aikaan käytettiin yleensä leveitä, pitkiä vaatteita, jotka saattoivat olla haitaksi työssä, ellei ollut myös vyötä. Sen tähden kehotus vyötettynä olemisesta oli aiheellinen. Meitä kutsutaan olemaan valmiina työhön, valmiina lähtemään liikkeelle.

36.Tehtävämme on odottaa Jeesusta, niin että voimme heti avata hänelle. Meidän tulee olla valmiina, kun hän saapuu. Sana "häät" voi tässä tarkoittaa mitä tahansa juhlaa yleisessä merkityksessä. "Palajaa (analyè)", sana, jota käytetään vain tässä ja Fil 1:23:ssa (»eritä»). Se tarkoittaa pois lähtemistä tai veneen kiinnitysköysien irrottamista.

37.Tämä ei ole maallisesta elämästä otettu kuva, sillä täällä herra ei milloinkaan palvele palvelijoitaan. Tällaista on vain Jumalan kansan elämässä (22:27). Jumalan kansan palkka on aina jotakin odottamatonta. Jeesus teki näin (Joh 13:4), mutta hän teki sen silloin opettaakseen opetuslapsilleen nöyryyttä. Autuus ei perustunut siihen, että he olivat itse tehneet niin paljon, vaan kokonaan siihen, mitä heidän herransa tekisi heille palatessaan.

38.Ensimmäistä yövartiota ei mainittu. Luultavasti juhla oli silloin vielä kesken. Myöskään neljännestä ei puhuttu mitään, sillä uusi päivä oli silloin jo valkenemassa. Roomalaiset jakoivat yön neljään vartioon, juutalaiset kolmeen (Tuom 7:19). Jos tässä tarkoitetaan juutalaisia yövartioita, kysymys on kahdesta viimeisestä.
39.Varkaat yöllä kuvasivat odottamatonta tapahtumaa. Ks. 1 Tess 5:2; 2 Piet 3:10; Ilm 3:3; 16:15. Tämä kielikuvan vaihtaminen vetoaa terveeseen järkeen. "Murtautua (dioryssè)", oikeastaan 'kaivaa läpi'. Seinät olivat sellaista ainetta, jonka läpi varkaan oli helppo murtaa itselleen kulkutie.

40.Jeesuksen sanojen johtopäätös oli, että heidän tuli olla aina valmiit.

Kukaan ei tiedä, milloin se tapahtuu.


41.Pietari oli hyvin helposti syttyvä ja otti usein johdon käsiinsä opetuslapsijoukossa. Hän oli varma siitä, että sanat koskivat opetuslapsia, mutta tarkoittivatko ne kaikkia muitakin? On mahdollista, että hän ajatteli enemmän palkkaa kuin velvollisuuksia. Juuri Pietari olisi sittemmin eniten tarvinnut tätä kehotusta (Matt 26:41), mutta hän unohti sen. Pietarin välihuomautus on hänelle sangen kuvaava ja muistuttaa hänen käyttäytymistään kirkastusvuorella. Siellä hän ei tiennyt, mitä sanoi (9:33). Kenties hän tuli kysyneeksi tätä kuultuaan Jeesuksen suuren lupauksen (j. 37).
42.Jeesus vastasi Pietarin kysymykseen esittäen uuden kysymyksen. Se ei ollut vastaus siihen, mitä hän tahtoi tietää, mutta se oli asia, joka hänen oli välttämätöntä tuntea. Voi näyttää siltä, että Jeesus jatkoi opetusta ottamatta huomioon Pietarin kysymystä, mutta niin hän ei tehnyt. Roomalaisten suurilla maatiloilla oli tapana jakaa määrätyt ruoka-annokset joka päiväksi, viikoksi tai kuukaudeksi. Kun Jeesus luonnehtii huoneenhaltijaa, hän asettaa uskollisuuden ymmärtävyyden edelle. Todellisen viisauden alku on uskollisuus.

43.Palvelija on jo autuas näin tehdessään, ja autuus tulee täysin ilmi hänen Herransa palatessa. Valvominen on tärkeätä, ja "näin tekevä" ihminen on myös uskollinen ja ymmärtäväinen.
44.Hän jatkaa palvelemista, mutta tärkeämmällä paikalla. Jumala ei palkitse ketään vapauttamalla työstä tai sallimalla nauttia itsekkäästä hyvinvoinnista. Sitä ei uskollinen palvelija pitäisikään palkkiona. On kunnia saada palvella.
45.Toisella palvelijalla oli väärä vapauden tunne. Kun hänen herransa ei tullut heti, hän ei uskonut hänen ensinkään saapuvan, ja niin hän otti itselleen suuria vapauksia. Kun hänen herransa tuli, palvelijan oli pakko luopua siitä, mitä oli aloittanut. Hän oli järkyttävällä tavalla pettänyt herransa luottamuksen. "Sanoa sydämessään" 'ajatella niin, että toivottu asia' toteutuisi. Miestä pidettiin luotettuna palvelijana, ja näytti uskolliselta tehtävässään, mutta sisimmältään hän osoittautui teeskentelijäksi. Niin kauan kuin hänen herransa oli paikalla, hänellä ei ollut tilaisuutta toteuttaa suunnitelmiaan, eikä silloin myöskään hänen todellinen luonteenlaatunsa tullut näkyviin. Mutta hänen herransa matkustettua pois hän osoitti, kuka hän oikeastaan oli. Hänestä tuli tyranni.
46.Tällainen kauhea rangaistus ei ollut harvinainen siihen aikaan. Sama ajatus tulee esiin Hes 18:24:ssä . Matt 24:51:n mukaan hän sai osansa ulkokullattujen joukossa. Mies joutui sinne, mihin hän oikeastaan soveltui ja kuuluikin. Tässä ei mainita epäuskoisia, vaan uskottomat, joihin ei voi luottaa.
47.Palvelija ei saanut rangaistusta vain siksi, että oli tehnyt pahaa, vaan myös siksi, ettei ollut tehnyt hyvää. Vrt. Jaak 4:17.

48.Koska hän oli palvelija, hänen olisi pitänyt tietää herransa tahto, jos hän vain olisi halunnut ottaa selvää siitä. Ei ole olemassa »moraalista tietämättömyyttä».

49.Puhe "tulesta" on esiintynyt jo Jeesuksen pelastustehtävän yhteydessä Johannes Kastajan ilmaisussa: »Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella» (3:16 ss.). Hän puhdistaa ja jalostaa Jumalan kansan ja saattaa sen täydelliseen yhteyteen Jumalaan. Jeesus näkisi jo mielellään tehtävänsä täyttyneenä. Hän ikään kuin puki silmänräpäykseksi sanoiksi jotakin, mitä hänen sisimmässään oli ja mitä ei muutoin lausuttu julki. Hänen sydämessään paloi liekki, joka piti heittää maan päälle. Hän sytyttäisi koko maailman tuleen sillä liekillä, joka hänen sisimmässään oli.
50.Mutta miten ja milloin se tapahtuisi? Monet odottivat, että se tapahtuisi näynomaisesti »Eliaan tekona» (ks. 9:8,51-55 jne.). Mutta Jeesus viittaa tässä kuolemaansa. Mark 10:38:sta käy ilmi, että »kaste», jolla Jeesus piti kastaa, tarkoitti hänen kuolemaansa. Jeesus oli ahdistunut. Tämä on eräs merkki hänen todellisesta ihmisyydestään.
51.Luonnollisesti Jeesus luo rauhaa, mutta hänen sanomansa saa aikaan myös hajaannusta. Risti on kaikille haaste. Juutalaisten tavanomainen ajatus oli, että Messias perustaisi tullessaan rauhan valtakunnan, mutta Jeesus ei halunnut heidän joutuvan itsepetoksen uhreiksi. Sana "ei (çkhi)" sisältää painokkaan kiellon.
52.On parempi olla taistelussa, joka vie lähemmä Jumalaa kuin rauhassa, joka loitontaa hänestä. Pyhimmätkin inhimilliset siteet katkeavat Kristukseen suhtautumisen perusteella. Hänellä on ystäviä ja vihollisia sekä miesten että naisten joukossa.
53.Perhesiteet olivat vahvat Uuden testamentin aikaan - ja kuitenkin ne voivat joutua tulikokeeseen, jopa katketa Kristuksen tähden. Usko Kristukseen on näet tärkeämpää kuin mikään muu. Risti on erottava tekijä. Kukaan ei voi suhtautua siihen puolueettomasti.


54.Jeesus kääntyi nyt puhumaan kansalle, ja se voi viitata siihen, että edellä sanottu oli tarkoitettu opetuslapsille. Jeesuksen ympärille oli tässä tilanteessa kokoontunut suuri joukko ihmisiä, itse asiassa tuhansia (j. 1). Sade tuli lännessä olevalta Välimereltä (1 Kun 18:44), kun taas etelätuuli puhalsi kuivilta aavikkoalueilta 0.55).
55.Palestiinan eteläpuolella oli aavikkoseutuja, sekä Siinai että Arabian autiomaa. Ei tarvittu paljonkaan viisautta, jotta saattoi ymmärtää sieltä puhaltavan tuulen tuovan mukanaan lämpöä ja kuivuutta.
56.He keskittyivät ulkonaisiin asioihin ja laiminlöivät sen, mikä oli tärkeintä. He eivät nähneet ajan merkkejä, koska eivät halunneet nähdä niitä. Taivas oli heille tuntematon sen ulkonäköä lukuunottamatta. He osasivat tulkita tuulen sanomaa, mutta eivät Hengen.
57.Tietoa heillä oli, mutta ymmärtämisen halu puuttui. Heidän olisi pitänyt kiiruhtaa etsimään sovintoa Jumalalta ja tehdä se muistuttamattakin. Ilman Jeesuksen läsnäoloa ja hänen antamaansa opetustakin heillä oli kylliksi tietoa pystyäkseen määrittelemään, mikä oli oikein. Sen tähden nämä ihmiset eivät voineet puolustaa itseään millään, mitä Paavalikin korostaa Roomalaiskirjeen 1. luvussa.
58.Tästä pitäisi nähdä vaivaa Jumalan edessä. Kun on tultu tuomarin eteen, asia on käsiteltävä. On huolehdittava ajoissa siitä, etteivät asiat kehity niin pitkälle.

59."Lepton" oli pienin kolikko ja merkitsee oikeastaan 'ohut'. Se on sama kuin lesken ropo (Mark 12:42). Jeesus kehottaa tässä opetuslapsia pitämään yllä rauhaa ja välttämään riita-asioita.

 

sivun alkuun

 

Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS